”Olipa kerran syksyinen keskiviikkopäivä 19. syyskuuta, jolloin kasa innokkaita vapaaehtoisia saksanlukijoita sulloutui bussiin valmiina viettämään tien päällä useamman tunnin. Kohde odotteli Helsingissä; saksankielinen Goethe-Instituutti otti vieraakseen yläastelaisia saksaa opiskelevia nuoria, joista kuoppislaiset käsittivät yllättävän suuren osan. Matka taittui ainakin meidän mielestämme mainiosti, sillä energiaa tuntui riittävän kaikilla – vaikka väsymystäkin leijui ilmassa kouluviikon tai muista kaupungista tulleiden oppilaiden tapauksessa matkan jäljiltä. Lähellä päämääräämme meillä oli aikaa pysähtyä kauppakeskus Jumbolle, joten lievästi naisvaltainen joukkiomme otti annetusta vapaasta tunnista kaikki irti osittain kaupoilla pyörimisen merkeissä. Illan jatkuessa kuljetus hoiti koko monikymmenpäisen ryhmän hotellille, jossa oli määrä viettää yö ja heti aamuvarhain luovuttaa huoneet, jolloin lähdettäisiin syventymään matkan varsinaiseen aiheeseen.
Seuraava päivä alkoi suunnitelmien mukaan, joten selvittyämme aamuruuhkasta ja aiheutettuamme lievää hämmästelyä mittavassa laumassa kulkemisen ansiosta päädyimme sisään Goethe-Instituuttiin. Meitä vastassa oli osa paikan henkilökuntaa jakamassa porukkaa ryhmiin ja neuvomassa saksaksi, joten aluksi vain päälle vuoden kielen opiskelun jälkeen sitä kuunteli vähän ymmällään. Pian kaikki sujui kuitenkin varsin hyvin, kun osa ryhmistä lähti ratkomaan Saksaa koskevia kysymyksiä ja osa sen sijaan pähkäilemään Krimiä – eli ratkomaan koulun kehittelemää rikospähkinää. Oppilaiden tietoutta testattiin myös omanlaisellaan Haluatko miljonääriksi? –kisalla. Muutaman tunnin päivän päätteeksi oli hyvästien aika, mutta ennen sitä kaikille paljastettiin Krimin todellinen ratkaisu ja tietokilpailukysymyksissä parhaiten menestyneiden suoritus palkittiin joko karkilla tai saksalaisella kirjallisuudella. Iltapäivästä meille suotiin vielä tunti aikaa pyöriä kaupungilla ennen lähtöä, eikä aikaakaan, kun kotimatka oli jo alkanut.
Seuraava päivä alkoi suunnitelmien mukaan, joten selvittyämme aamuruuhkasta ja aiheutettuamme lievää hämmästelyä mittavassa laumassa kulkemisen ansiosta päädyimme sisään Goethe-Instituuttiin. Meitä vastassa oli osa paikan henkilökuntaa jakamassa porukkaa ryhmiin ja neuvomassa saksaksi, joten aluksi vain päälle vuoden kielen opiskelun jälkeen sitä kuunteli vähän ymmällään. Pian kaikki sujui kuitenkin varsin hyvin, kun osa ryhmistä lähti ratkomaan Saksaa koskevia kysymyksiä ja osa sen sijaan pähkäilemään Krimiä – eli ratkomaan koulun kehittelemää rikospähkinää. Oppilaiden tietoutta testattiin myös omanlaisellaan Haluatko miljonääriksi? –kisalla. Muutaman tunnin päivän päätteeksi oli hyvästien aika, mutta ennen sitä kaikille paljastettiin Krimin todellinen ratkaisu ja tietokilpailukysymyksissä parhaiten menestyneiden suoritus palkittiin joko karkilla tai saksalaisella kirjallisuudella. Iltapäivästä meille suotiin vielä tunti aikaa pyöriä kaupungilla ennen lähtöä, eikä aikaakaan, kun kotimatka oli jo alkanut.
Kaiken kaikkiaan varsin onnistunut reissu.
- Essi Paananen 9D ja Piia Lind 9M”
